keskiviikko 7. maaliskuuta 2018

Hengissä ollaan

2. vuoden hiljaisuuden jälkeen palaan taas näpyttelemään konetta. Meillä menee niin hyvin, ettei ole ollut aihetta kirjoitella. Eikä ole nytkään. Ajattelin pikaisesti kirjoitella vain kuulumisia, jotta tiedätte kaiken olevan hyvin.

Toivon peg poistettiin vuosi sitten keväällä, aiemminkin olisi voinut oli enempi minun pelkojen takia sitä pidettiin. Odotin koko kevään vatsatautia, eikä sitä edes tullut. Syömiset sujuvat ihan hyvin, välillä on super nirso ja välillä uppoaa kaikki ruoka ja haetaan lisää.

Toivo käy nyt esikoulua ja onkin sujahtunut sen arkeen yllättävän hyvin. Meillä esikoulu järjestetään koulun tiloissa, syödään koulun ruokalassa ja kuljetaan isoja ja pitkiä käytäviä sekä satoja rappusia päivässä. Isoja koululaisia vilisee pitkin koulua. Toivo on niin pieni kokoinen, että ylettää juuri ja juuri ruokalan tiskille. Esikoulussa opeteltavat asiat eivät sitten sujukkaan kauhean hyvin. Lähtö tasokin tosin oli jo alhainen eikä nyt suuria odotuksia ainakaan äidillä ollut. Numerot alkoivat sujumaan syksyllä ja kaikkea mahdollista ollaankin laskettu siitä asti, jopa englanniksi. Kirjaimet ovatkin sitten hankalempia. Oman nimen kirjoittaminen sujuu juuri ja juuri, eikä Toivo osaa nimetä kirjaimia. Levottomuus on se suurin ongelma ja se että Toivo tarvitsee jatkuvasti tehtäviä tehdessä aikuisen tukea. Tukitoimina Toivolla käy esikoulussa toimintaterapeutti ja erityislastentarhanopettaja pitää Toivolle aktiivisesti kahden keskisiä tuokioita. Lisäksi Toivo käy kerran viikossa puheterapiassa, koska puheesta puuttuu vielä useampi kirjain.

Syksylle olisi koulun aloitus ja sitä ollaan pohdittu koulun ja esikoulun henkilökunnan kanssa mikä olisi Toivolle parasta. Päätettiin yrittää josko Toivo saisi kerrata eskarin. Koti kunnassamme on vain päättävä taholla periaate että kaikki menevät kouluun silloin kun muutkin ikäisensä menevät. Yritämme nyt kuitenkin ja Toivo käy vielä psykologin tutkimuksissa jotta saisimme sieltä vahvistusta Toivon ongelmiin ja siihen että eskarin kertaamisesta olisi oikeasti hyötyä. Toivohan on oppinut kaikki asiat melkein vuoden myöhässä, joten eskarin kertaaminen voisi olla oikeasti hyödyllistä. Varmuuden vuoksi laitoimme hakemuksen myös pienluokalle.

Eskarin myötä Toivo on saanut ensimmäiset ystävät ja pojat käyvät toisillaan myös vapaa-ajalla leikkimässä. Harrastuksia Toivolla ei ole, esikoulu päivän jälkeen ei energiaa enää varmaan riittäisikään. Nyt talven aikana Toivo on tykästynyt kovin luistelusta ja kesällä käytiin paljon pelailemassa frisbeegolfia.

Sydämen asiat ovat entisellään. Ei suuria muutoksia ja ne ongelmat ovatkin jääneet enemmän taustalle. Edelleen Toivo syö lääkettä keuhkopaineisiin kolmesti päivässä sekä disperiiniä kerran päivässä. Seuraava sydän kontrolli n kuukauden päästä joten en nyt kauheasti uskalla hehkutella, että hienosti pyyhkii.

Päivittäin järkytyn kuin huomaan kuinka isoksi pieni poikani onkaan kasvanut, voitelee leipänsä, ylettyy hyllyn päälle johon ei aiemmin ylttynyt, pukee nopeimmin päällensä lista on loputon. Pian ei enää kuuluu "äiti, tuu auttaan!"







Ei kommentteja: