torstai 11. elokuuta 2011

26. ja 27. päivä

Keskiviikkona Toivo sitten siirrettiin Tampereelle. Aamulla oli ihana odotella ambulanssi kyytiä kun ei kylvyn jälkeen laitettu enää johtoja kiinni, saatiin liikkua huoneessa ihan vapaasti. Toivo oli koko matkan katsellut ihmeissään, eikä ollut malttanut nukkua ollenkaan. Sykkeet laskivat pariin otteeseen matkalla, mutta nousivat omin avuin takaisin normaaleiksi.



Tampereella olikin aika hässäkkä kun päästiin sinne. Lääkärit ja hoitajat kävivät ihmettelemässä pikku miehen sydänääniä, -käyrää ja saturaatioita. Hesassa tuntui, etten tiennyt mistään mitään ja kahden tunnin auto matkan jälkeen olin asiantuntija. Toivo tuli mun silmissä myös sairaammaksi kaikesta siitä vouhottamisesta. Olin onnellinen, että nyt ollaan lähellä kotia ja samalla surullinen kun tajusin sairaala ajan taas venyvän tuon kokemattomuuden takia. Helsingissä kun tämä on arkipäivää ja nyt meidän pieni poika on kuin joku esittelymalli. Yksikin lääkäri(opiskelija?) totesi sydäntä kuunnellessaan, että "onpa jännä" vaikka hesassa sanoivat meille, että kuullostaa samalta kuin normi sydän. Toivo nukkui pitkät 5 tunnin unet ja jaksoikin sen jälkeen syödä ennätykselliset 30ml maitoo ihan itse.  Samaa rataa kuin jatkaisi niin olisi hyvä.



Tänään olikin sitten paljon ohjemaa sairaalalla. Aamulla pesut ja pojan ihastelua. Sitten nukuttiin ja samalla otettiin EKG, sen jälkeen lähdettiinkin kardiologia tapaamaan ja ultraan. Osastolle päästyä kerettiin vaihtaan vaippa ja sitten otettiinkin jo verikoe. Toivon nukahdettua lähdin vuoronvaihdolle kotiin ja aloin purkamaan kasseista vaatteita, peseen pyykkiä ja päällystään mun ekaluokkalaisen koulukirjoja. Onnelinen kun saa olla kotona, harmi vain nyt nuo kotityöt painaa päälle. Hesassa niitä ei juuri tarvinnut ajatella.



ps. muistattehan, olen jo kahden onnellisen ja hyvinvoivan lapsen äiti. Mua ei tarvi neuvoa miten mun kuuluu hoitaa tämä kolmas lapsi, mä teen sen niin kuin parhaaksi näen. Jos neuvvoja tarvin kysyn lääkäriltä tai sitten ihanilta vertaistukea antavilta sydänlasten äideiltä.

6 kommenttia:

Viljan äiti kirjoitti...

Johan näitä uutisia odotettiinkin :) Tervetuloa mansesteriin Toivo!

Tutulta kuulostaa ja näyttää. Samoissa lakanoissa on Viljukka elonsa ekoja kuukausia köllötellyt <3

Kovasti voimia sairaala-arkeen! Kyllä se siitä pikkuhiljaa kun pääsette asettumaan joko hospitaaliin taikka kotiin. Taysin kahvila on ihan loistava. Käyt siellä monta kertaa päivässä, niin saat keskikehoa rakennettua :D

Olette ajatuksissa, Noora ja Vilja (ihan justiinsa 10 kk!)

Jenni kirjoitti...

Supersöpö Toivo etenee kotimatkallaan, ihanaa! Peukut pystyssä päivittäin seuraan myös kuulumisia, bongasin tietty ekat kilpparit <3

Anonyymi kirjoitti...

Muistathan että äiti on lapsensa paras asiantuntija.Voimaa,iloa ja valoa T:"Maini"

jenninho kirjoitti...

Moikka. tulin lukijaksi sydänlapsi keskustelusta kaksplus palstalta. meillä ei ole sydänlasta, mutta parhaalla ystävälläni on hlhs poika joka on nyt vähän reilu vuoden ikäinen :) heillä kaikki on mennyt ihan oppikirjojen mukaan ja poika kasvaa ja kehittyy todella hienosti.

Meillä taas on hirschsprungin tautia sairastava 1v7kk ikäinen poika jonka kanssa viime kesänä vietetiin yhteensä 2kk helsingissä lastenklinikalla.

kotiin paluu oli kyllä ihanaa ja rankkaa aikaa, juurikin tuo kotitöihin taas tottuminen vaati aikaa, me tietysti ei siinä vaiheessa enään "asuttu" sairaalassa, mutta pojan hoito oli muuten erittäin vaativaa ja kontrolleissa sai ravata viikoittain. vaikeaa edes kuvitella kuinka rankkaa se on kun on kotonakin kaksi lasta, olettehan kuntaan ollut yhteyksissä? me herättiin ihan liian myöhään siihen että kunnastakin voi saada ihan käytännön apua vaikeisiin aikoihin.

Tsemppiä kovasti, koittakaa jaksaa!

Anonyymi kirjoitti...

Hei Marika ja Toivo, Ihana että olette päässeet kotisairaalaanne. Samoin kun Noora "bongasin" nuo tutut lakanat:) Emman kanssa viivyttiin taysissa reilut 2 kk:tta, kunnes matka jatkui takaisin hesaan. Kaikkea hyvää Toivolle ja toivottavasti pääsette pian kotiin, jaksamista koti- ja sairaala-arkeen:) terv. Katja ja Emma 1v

Anonyymi kirjoitti...

Nyt kun pääsitte Tampereelle kaikkinäyttää hyvältä. Tämä on huoltohommaa , hieno asia.Ette olisi täällä ellei asiat olisi hyvin. Kaikkea hyvää .T.Maisa ja Osku