maanantai 19. joulukuuta 2011

Peg-letku

Teen nyt erillisen jutun tuosta peg-letkusta. Itse olisin odottelu aikana kaivannut oikein sellaisia rautalanka ohjeita, tälläiselle höperölle äidille että tietää mitä tuleman pitää. Toivolle asennettiin nyt se ensiletku joka on käytössä 2-3kuukautta ja vaihdetaan sitten nappiin. Itse olen kokenut letkuun ruoan ja lääkkeiden laittamisen helppona, aika samanlaista kuin nenämahaletkun kanssa. Toivon letku on vain ihan super pitkä, ei kuulemma normaalisti ihan noin pitkä ole ja tuntuu nyt ainakin olevan aina tiellä, mutta eiköhän siihenkin pian totu.


Letku siis kiinni tuollaisessa muovikiekossa, vatsan sisäpuolella on oma kiekko joka estää letkun irtoamisen. Letku voi siitä huolimatta irrota, mutta ei kuitenkaan pitäisi. Jos niin käy pitää letku työntää avanteeseen heti takaisin, ettei reikä mene umpeen. Se kun alkaa umpeutumaan heti. Toivon pitäisi nyt oppia olematta repimättä sitä. Pitää kylläkin koko ajan letkun varresta kiinni paidan läpi. 

Iho suihkutetaan kerran päivässä ja olen putsannut myös märillä vanulapuilla kerran päivässä tuon kiekon alusen. Sitä voisi verrata vähän pikku vauvan navan hoitoon. Kuivaus ehdottoman tärkeää. Letku voi mennä myös tukkoon, mutta ei varmastikaan niin helpolla kuin nenämahaletku, on meinaan huomattavasti paksumpi. Tukosta voi sitten availla vetämällä ruikulla takaisin päin tai työntämällä vettä lujaa tai laittamalla letkuun vichyä. Jossain ohjeissa neuvotaan pyöräyttämään peggiä kerran päivässä, mua ajatus yökötti. Hoitaja kuitenkin sanoi ettei tarvi, pyörii kyllä sen verran itsestään päivän askareiden aikana.


Letkun päässä on kaksi läpällistä reikää, toinen isompi ja toinen pienempi, me ollaan käytetty vain tuota pienempää. Letkussa näkyvä valkoinen klipsi on sulkija, jolla letkun saa suljettua, ettei sinne joudu ilmaa kun korkin avaa tai vatsasta tule tavara takaisin. Klipsi tietysti myös avataan kun ruokaa tai lääkkeitä laitetaan letkuun. Ruokaa voi laittaa ruiskulla tai sitten ruokapumpula tai se mitä me käytetään on sama kuin nenämahaletkun kanssa, eli avotippaletku (ja en tosiaan tiedä onko oikea sana).  Me ei huuhdella letkua ennen ruokailua, koska ruokaa menee niin usein. Ruokailun lopuksi huuhdellaan 10ml vettä. Lääkkeet menee samasta reijästä kuin maito ja aina vettä päälle.

 Koitan kertoa jatkossa kokemuksista sen käytössä, tein nyt tälläisen selvennöksen letkusta ennen kuin se muuttuu ihan arkipäiväiseksi. Välillä olen jo miettinyt että kannattiko, kun tuntuu aika samalta kuin nenämahaletkun kanssa. No eipä tarvi vaihdella teippejä ja kiusata sillä lasta. Tai herätä yöllä viideltä laittamaan uutta letkua kun Toivo on repäissyt unissaan vanhan pois. Infektio riski vähän väheni ja Toivon räkä rohina hävisi heti pegin laiton jälkeen. Siinä tämän hetken plussat ja miinus on kyllä tuo pituus ja se että varon ehkä liikaa nyt vielä kun sylitellään. 

Muistakaa nämä on vaan tälläisen kotiäidin ohjeet, noudattakaa hoitajilta ja lääkäreiltä saamianne ohjeita.



2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Onko teillä ollut nyt ongelmia Toivon mahallaan olemisessa, ku on letku tullut masuun ? Meidän vauva nyt ryömii ja jännittelen tässä nyt, että pitääkö siirtää sitä PEG-letkun ajankohtaa että ehtisi oppia konttaamaan. Voi tuntua aika pahalta letkut mahassa, kun ryömii..

keiju kirjoitti...

Toivo ei oikeastaan viihdy yhtään mahallaan, ei siis edes ennen PEG-letkua, itseasiassa on ehkä nyt viihtynyt paremmin kuin ennen, kun oikein ajattelen :) Tuon oksentelun takia en viitsi edes hirveästi yrittää mahallaan pitää. Sairaalassa ymmärsin ettei pitäisi haitata mahalla oloa ja voihan esim. sylissä ollessakin käsi painaa "liitoksen" kohdalta eikä tunnu haittaavan Toivoa.