Samalla reissulla käytiin myös puheterapeutin luona syömisharjoituksissa. Kotona on maistunut nyt kiisseli ja yogurtti. Parhaillaan menee 5 lusikallista putkeen ja sitten syödään taas jotain muuta. Nyt syötiin puheterapeutin luon pelkkää yogurttia ja täti oli ihan yllättynyt kuinka hienosti Toivo antoi äidin(!) syöttää. Pienin askelin eteenpäin. Kotona Toivo tykkää myös mutustella leipää ja nakkia. Ennen on leivästä puraissut palan ja sylkenyt pois. Nyt mutustelee pientä palaa pitkään ja sylkee lopulta hienon mössön pois. Ja äiti on ylpeä, Toivohan osaa pureskella! Aluksi terapeutti touhuili Toivon kanssa muuta ja kerroin meidän yrittäneen tukiviittomien käyttöä aktiivisesti. Toivo osaa nyt viittoa pari asiaa. Täti viittoikin Toivon kanssa sitten pitkän aikaa ja sain imettyä itseeni tekniikkaa. Isoin ongelma viittomien käytössä kotona on se ettei Toivo katso päin kun viitotaan. Näin ollen ei siis huomaa koko viittomaa, eikä tietysti opikkaan niitä. Terapeutti ehdotti kunnon opettelu rytäkkää ja minähän tietysti innostuin heti. Lupasi nyt kirjoittaa kaupugille suosituksen tukiviittomien opetuksesta. Katsotaan sitten antaako kaupunki sitä.
Blogi elää aika hiljaiseloa, koska nyt on ollut jotenkin todella kiirettä. Lapsilla on nykyään päivisin paljon ohjelmaa (hyvästi hitaat aamut). Remotti on vallannut talon ja joulusta ei todellakaan ole tietoakaan. Kaiken maailman paperi juttuja pyörittelen vielä iltaisin kun lapset on saatu nukkumaan. Nyt on päiväkotihakemuksetkin muuten täytetty valmiiksi kahdelle pienimmälle. Muutama asia olisi vielä selvitettävä ennen kuin lähetän kaupugille. Ja lapset siis ovat aloittamassa päiväkodin vasta elokuussa, mutta Toivon takia pakko aloittaa järjestelyt ajoissa. Yritän siis kuitenkin kertoa nämä tärkeämmät kuulimiset, joten tavalliset asiat jää kertomatta. esim sängynvaihto operaatio (ei onnistunut) :)