torstai 26. heinäkuuta 2012

Kuulumisia

Kesä ja kesän muka kiireet vievät mennessään. Blogin kirjoittaminen jäänyt täysin. Mitäs kaikkea onkaan tapahtunut? Ainakin käytiin Pirttikallion kotieläinpihalla katselemassa ja silittelemässä eläimiä. Parhaita taisivat Toivon ja Mean mielestä olla vuohet. Toivokin tykkäsi niitä rapsutella ja Mea olisi syöttänyt kaiken löytämänsä ruohon.


Mea on opetellut ajamaan pyörällä uudestaan. Viime kesänä sen jo oppi, mutta kun tyttöön on iskenyt tuo arkuus niin ei ole halunut pyöräillä aikaisemmin kesällä. Opetellessa vasta kunnolla tajusin, kuinka tuon neidin elämä on mennyt sekaisin. Koko ajan kyseli että eihän hänellä ole mitään hätää, sujuuhan tämä. Pari päivää sinnikkäästi pyöräiltiin ja hoin " sujuu hienosti, hyvin menee" ja nyt on alkanut polkemiseen tulla vähän vauhtiakin. Viime vuonna antoi vaan mennä, eikä kysellyt tai aristellut ja puhua pälpätti taukoamatta. Nyt kyhnää äidin jalassa tai sylissä eikä vastaa läheskään kaikille ennen kuin on katsellut tilannetta ainakin puolituntia.


Toivo on oppinut vaikka mitä. Monta kertaa oon ollut ihan innoissaan, että vau ja odotan innolla kun fysioterapeutti palaa lomalta ja näkee miten tuo poitsu touhuaa. Polviseisonnasta on tullut arkea ja Toivo yrittää kaivaa hervottoman suuresta lelukopastaan tavaroita. Nousee myös keittiönlaatikoita vasten niitä penkomaan, mutta ehkäpä parasta on nousta imuria vasten ja hiukset vaan hulmuavat imurin käydessä. Tänää illalla nousi pienellä avustuksella seisomaan ihan kokonaan minusta kiinnipitäen ja nauraa räkätti hervottomasti. Seisominen on vaan vielä ihan huteraa eikä jaksa kauaa edes seistä vaan pyllähtää lattialle.


Syömisessä ollaan menty ehkäpä aste eteenpäin ja juominen on tällä hetkellä parasta. Sairastettiin juuri vatsatauti ja silloin se into tuli. Yhtenä päivänä Toivo joi 2desiä!! mehua kun ennen on saanut menemään sen 10ml päivässä. Myös hedelmäsosetta söi juomalla pilttipurkista. Nyt onkin tullut uusi ilmiö ja vaatii meiltä muilta juotavaa kun juodaan. Ihan sama vaikka omassa lasissa olisi ihan samaa, toisen lasista maistuu vissiin paremmalta. Toivo raivoaa niin kauan että saa eikä muu kelpaa. Lasten maissinaksut Toivo on heittänyt  aina pois ja nyt sai maistaa oikeita juustonaksuja. Ne kyllä kelpasivat, makua siis pitää olla. Suunnitelmissa on kokeilla suklaavanukasta, jospa se herkkupepulle kelpaisi.


Toivolla on muutenkin iso omatahto. Esimerkiksi nyt mies meni opettamaan mistä valot laitetaan lamppuun ja nyt poika osoittelee ensin äitiä, sitten valokatkaisiaa ja sitten lamppua niin kauan että valon laittaa päälle. Palkaksi saa makean naurun ja uudet osoittelut kun lamppu pitää sammuttaa ja taas laittaa päälle ja taas sammuttaa ja taas ja taas....














sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

1vee

Tänään siitä on vuosi kun Toivo syntyi. Vuoteen on mahtunut paljon, moni sanoi että eka vuosi on rankin ja niin todellakin toivon. Niin monta itkua, mutta onneksi niin monta onnen ja ilon hetkeä. Monia tunteja sairaalassa, monta verikoetta, monta ruiskua lääkkeitä, monta oksennusta ja monta vaihdettua vaippaa. Lapsiperheen arkea maistettuna sairaudella. Vuodessa oppinut kuinka tärkeitä ne ihan pienet asita on. 


Tänään onkin sitten juhlittu tätä mahtavuutta, jotenkin päivä sai erilaisen merkityksen kuin tytöillä. Yksivuotiaan iän saavuttaminen ei ollut mikään itsestään selvyys Toivon kanssa. Toivo yritti puhaltaa kakusta kynttilänkin, mutta paljon kivempi olisi ollut tyrkätä käsi sinne kakkuun. Puhaltaminen ei ihan vielä onnistu, mutta paljon uutta Toivo on viime aikoina oppinut. On alkanut esimerkiksi osoittelemaan ihmisiä ja asioita. 


Toivo rakastaa myös heitellä tavaroita ympäriinsä, mutta nyt on löytänyt uuden hauskuuden. On aivan mahtavaa antaa tavara jollekin ja saada se takaisin. Myös "köydenveto" on hauskaakin hauskempaa. Lahjoissa parasta oli paperit. Toivo ei vielä ymmärtänyt että sieltä sisältäkin paljastuu jotain mukavaa vaan olisi varmaan repinyt papereita koko päivän.


Kiitos kaikille päivässä mukana olleille, ootte tärkeitä.





maanantai 9. heinäkuuta 2012

Kesä


Muutama päivä vasta ollut kunnon kesää. Remontointi lopetettu ja lököily aloitettu. Yhtenä päivänä käytiiin Puuhamaassa, Toivolle ei siellä paljon tekemistä ollut, mutta siskot serkkunsa kanssa painoivat menemään Toivonkin puolesta. Altaissa oli niin kylmää vettä etten Toivoa viitsinyt siellä uittaa. Toivo on kyllä sitten "uiskennellut" kylpyammeesa ulkona kotosalla. Tykännyt kovasti ja viihtyisi ties kuinka kauan. 



Ulkona Toivo ei vielä lähde menemään vaan pysyy viltin päällä. Jos vilttiä ei ole menee kaikki ruohot ja kivet suuhun. Kuumina päivinä Toivo on innokkaasti hörppinyt nokkamukista vettä, maiskuttaa suuta kun haluaa juotavaa.Puheterapeutin kanssa soiteltiin yksi päivä ja nyt syömisen kanssa mennään ihan Toivo lähtöisesti. Jos ei ruokaa halua niin sitä ei tyrkytetä, eikä muu perhe esitä sirkusta jotta saisi lusikan suuhun. Pari kertaa avaa aluksi suunsa nätisti ja sitten työntää vain lusikan pois, mutta äiti on tähän tyytyväinen. Kun stoppi tulee annan Toivolle lusikan jossa on vähän sosetta itse sitten imeskee lusikasta sosetta tai kopsuttelee pöytään ja levittää sormella. Puheterapeutin sanat "suussa tapahtuu paljon jo kun lapsi koskee ruokaan, se jo on hyvä" korvissa annan Toivon tutustua ruokaan ja sotkea. Ja onhan se ihan lutuinen kun tökkää sormen soseeseen ja suuri virne tullee kasvoille. 


Toivo on oppinut taputtamaan. Aluksi taputti vain oikealla kädellä (vasenpuoli tulee aina perässä, kaikessa mitä oppii) , mutta nyt myös vasenkäsi taputtaa. Välillä Toivo myös heiluttaa ja myös sanan tapaisia alkanut tulemaan. Aina kissan nähdessään kuuluu kii ja isille sanoo ssiii. Lapsille hankittiin keinu pihaan ja Toivosta se on ihan mahtavaa, mitä kovempi vauhti sen parempi. Varsinkin siskojen antamat vauhdit saavat Toivon räkättämään naurusta.


Ihanasti siskot ja Toivo ovat alkaneet löytämään yhteisiä leikkejä. Siskoista on mukava naurattaa Toivoa ja Toivo tykkää, kuinkas muutenkaan. Yksi sadepäivä Mea työnteli Toivoa tajottimen päällä pitkin asuntoa. (anteeksi kuvan suttuisuus, mutta se on vauhdin hurmaa)