lauantai 16. heinäkuuta 2011

Syntymän ihme

15.7 se sitten tapahtui rakas poikamme syntyi. Edellisenä päivänä jäin osastolle odottelemaan kalvojen puhkaisua jotta lääkäritkin osaisivat odottaa Toivon tuloa maailmaan. Aamulla klo 9.00 kalvot puhkaistiin, mutta supistukset alkoivat vasta 12 aikaan klo 15 homa rupesi edistymään oikein urakalla ja klo 16.07 poika oli maailmassa. Se mitä toivoin tapahtui ja sain Toivon hetkeksi syliini.



Sitten Toivo lähtikin lääkärin luokse ja siitä pian isän saattelemana kohti teho-osastoa juoksujalkaa. Osastolle päästyään hoitaja ihmettelivät kuinka virkeänä poika katseli maailmaa vaikka syntymästä oli kulunut vasta 20        minuuttia.






Sai isäkin pitää sitten pikku miestä sylissään kun ei ollut mikään hätä hoidettavaksi. Nyt vuorokausi syntymän jälkeen asiat ovat niin hyvinkin kuin mahdollista, Toivo pärjää ilman hengityskonetta ja ductusta auki pitävän lääkkeen määrä on vähäinen minkä takia poika ei ole kovin ärtyisä vaan enimmäkseen nukkuu tyytyväisenä. Äidillekään ei ole viitsinyt silmiä avata vielä ollenkaan vaikka syliin onkin päässyt. Äiti sai jopa vaihtaa tänään vaipat ja kyllähän se homma vielä sujui vaikka poika tuntuu taas niin kauhean pieneltä. Ai niin ne strategiset mitat olivat 3100g ja 50 cm.







1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Niin syntyi kaunis Toivo. Rohkeaa ja voimakasta tekstiä. Vaikka avoimesti puhuimme asioista ja itkimme yhdessä, asian uudelleen eläminen saa edelleen kyyneleet virtaamaan vuolaasti. Kaikki se pelko ja epätoivo mitä olet sisälläsi tuntenut...se saa minut, joka asiaa ei voi ymmärtää samalla tavalla, tajuamaan paremmin mitä olet matkan varrella kokenut. Muistathan, että olen aina tuksenasi, voit purkaa minulle vihasi ja kiukkusi, surusi ja ilosi. Jaksan aina sinua kuunneella ja tukea jos haluat, oikeita sanoja en osaa sanoa, mutta aina niitä ei edes tarvita. Nyt voimme iloita Toivon syntymästä ja siittä että Hän on näinkin hyvässä kunnossa, se antaa sitä Toivoa...Päivä kerralaan...Rakkaudella Sari