torstaina aika HUSiin naistenklinikalle jännitän käynnistetäänkö vai ei, toivottavasti ettei tarvitsisi ajella takaisin kotiin tai ainakaan jäädä Helsinkiin odottelemaan. Tyttöjä tuntuu jännittävän myös. Isompi roikkui illalla kaulassa kun tietää että huomenna on jo mummulassa hoidossa. Pienempi kyselee kaikkea ja halusi vielä illalla vaunulenkille ennen kuin siirtyvät seuraavalle.
Itse olen hyvillä mielin ja odotan levollisin mielin tulevaa. Toivon että omat voimat riittävät seuraavaksi vuodeksi ja että saisin aimo annoksen kärsivällisyyttä lisää noiden isompien lasten touhuihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti