Odotettu kontrolli

Tiistaina kävimme kontrollissa. Olin odottanut päivää innolla, koska silloin kävimme myös puheterapeutilla. Päivä alkoi fysioterapeutin tapaamisella. Toivo touhusi iloisena ja tutki leluja. Fyssari oli tyytyväinen Toivon kehitykseen vaikka kävelyä ei vielä ole tullutkaan. Muutaman askeleen Toivo kävelee, mutta en sanoisi kuitenkaan että vielä kävelee. Kävely kuitenkin selvästi tulollaan ja nyt annetaan ajan tehdä tehtävänsä. Fyssari näki Toivon viimeksi ennen leikkausta ja totesikin pojan olevan aivan erilainen niin jaksamiseltaan kuin väriltään. Äidin mieltä lämmitti. Aina leikkaukseen vienti on kurjaa, mutta koska tuloksena on aina ollut paljon paremmin voiva lapsi ei leikkaus tunnu ihan niin hirveältä vaan se luo toivoa paremmasta huomisesta.
Puheterapeutilla keskusteltiin paljon tämän hetkisestä tilanteesta. Syöminenhän rupesi jo sujumaan, mutta on kuulemma normaalia sen menevän pieleen jos tulee jotain esteitä. Niin kuin Toivolla nyt flunssa. Syömistäkin kokeiltiin ja selvästi Toivolla raja siinä ettei ruokaa suuhun halua. Vettä kyllä suostui syömään lusikalla ja hammasharjalla, mutta jos välillä koitettiin sosetta meni suu tiukaksi viivaksi. Nyt otetaankin rennosti, eikä Toivolle edes tarjota ruokaa. Pöytään pääsee kun me muutkin syödään ja silloin Toivo juo ja syö vettä. Jos kovasti meidän lautaselta jotain haluaa niin tarjotaan, mutta omaa ateriaa ei Toivolle tarjota. Tutut ja positiiviset asiat pyritään pitämään yllä, mutta negatiivinen asia karsittu pois. Omaa mieltä on rauhoittanut nyt kun ruokaa ei tarvitse tuputtaa tai tuntea huonoa omaatuntoa jos ei tarjoa mitään. Uusi aika sovitaan ensi viikolla, pyritään käymään piakkoin uudestaan.
Sydänkontrollissa olikin kaikki mahdolliset jutut. Verikokeet meni hienosti Toivon osalta vaikka verta ei meinattu saadakkaan. Pienet itkut vain ja sitten ihmeteltiin, mun reipas kultani. Muutenkin Toivo antaa nykyään hienosti tehdä kaikki tarvittavat toimenpiteet. Ultran ajan katseli kotoa mukaan otettua Risto Räppääjää, se on ehdoton suosikki ja toimikin hienosti. Kaikki oli hyvin ja lääkärit olivat tyytyväisiä tämän hetkiseen tilanteeseen. Kunhan flunssa helpottaa aletaan purkamaan pikkuhiljaa diureetteja pois. Marevankin loppuu kuukauden päästä. Paino on ottanut uuden lukeman ja oli nyt 10 030g. Toivo on myös tainnut ottaa kasvupyrähdyksen, pituutta jo 77cm. Leikkausta ennen pituus 74cm. Toki on täysin mittaajasta kiinni ja tulokset heittää aika usein.
Ensi viikolla katsomme ravitsemussuunnittelijan kanssa kasvua ja ravitsemuksen määrää. Toivollehan letkutettaan maitoa vahvempaa apteekista ostettavaa nutrilonia joka on nestemäinen ravitovalmiste. Kunhan tiedän koska rv haluaa uudet mitat varailen neuvolan. En muista yhtään koska siellä ollaan käyty. Myös Mean pitäisi käydä 5 vuotis neuvolassa. Uusi kontrolli on kuukauden päästä.