sunnuntai 10. elokuuta 2014

Päiväkodissa

No nyt se tapahtui. Poika on jo niin iso, että oli aika mennä päiväkotiin. Kesäkuussa kävimme jo tutustumassa ja päiväkodilta on ollut tukihenkilö tukiviittoma kurssilla mukana. Nämä kaksi asiaa olivat varmasti ratkaisevassa osassa siihen että päiväkodin aloitus oli helppo nakki Toivolle. Maanantaina lapset olivat hoidossa vain neljä tuntia, jotta aloitus olisi vähän helpompi. Eskarilainen isosisko sai olla päiväkodin puolella ensimmäiset kolme päivää, joka myös osaltaan helpotti Toivoa ja varmasti myös siskoa. Piti niin kovasti veljestä huolta hoidossa. Toivo on päiväkodissa 15pv kuukaudessa ja tällä hetkellä päivät ovat 8-14 eli eivät hirmuisen pitkiä kuitenkaan.

Toivo on ollut innoissaan ja on joka päivä jäänyt iloisin mielin hoitoon. Hyvä kun heiluttaa on ehtinyt. Päiväunetkin on hoidossa maistuneet, ruokailu on ollut tuttua maistelua. Äidille päiväkodin aloitus on ollut myös yllättävän helppoa. Päiväkodin henkilökunta on tehnyt sen helpoksi, he ovat saaneet minulta täyden luottamuksen ja olen varma että osaava henkilökunta pärjää pojan kanssa hienosti. Eniten minua jännitti se että isä vie ja hakee lapset. Muistaako sanoa kaiken? Entä kaikki tavarat, onko kaikki mukana? Ja koska isä hakee en saa kauhean tarkkaa kertomusta päivän kulusta. Sillain miesten tyyliin "hyvin meni." :)  Hyvin on isä vissiin selvinnyt, ei ole tavarat ainakaan jääneet kotiin.

Tiistaina päiväkodilla oli palaveri Toivoon liittyvistä asioista. Paikalla oli vanhempien lisäksi puheterapeutti, kuntoutusohjaaja ja päiväkodilta kolme työntekijää, päiväkodinjohtaja ja erityislastentarhan opettaja. Palaverissa oli hyvä henki ja käytiin läpi tukiviittomien käyttöä, Toivon syömistä ja sen tavoitteita ja tietysti sydänvikaa. Sitä mitä henkilökunnan on hoidossa huomioitava ja koska heidän pitää huolestua. Vähän äitiä jäi mietityttämään kuinka paljon henkilökunta jäi miettimään tuota sydänasiaa. Sieltä ne nousi karut faktat esille.

Tiistaina on vanhempainilta ja henkilökunta pyysi minua kertomaan siellä Toivon sydänviasta ja pegnapista. Nappi ja letkuttaminen on kuitenkin niin erilaista ja herättää muissa lapsissa ihmetystä ja kysymyksiä. Vähän jännittää tuo tiistai.

Ei kommentteja: