Tautinen alku vuodelle

Täällä on sairastettu urakalla, angiina kaksi kertaa, flunssaan liittyvää kuumetta kaksi kertaa ja vielä vatsatauti. Josko pian alkaisi sairastelut riittämään ja voitaisiin nauttia keväästä. Kaikki taudit ollaan selvitty kotona sairastamalla, inriä on pitänyt tuolloin mittailla vain ahkerammin. Vatsataudissa tärkeintä oli riittävä nestetys.

Päiväkoti päivät ovat olleet harvassa sairastelun vuoksi. Lisäksi kun Toivo on 15pv/kk niin Toivo on ollut hoidossa nyt n. 10pv/kk. Pojalla menee aina päiväkotiin palatessa muutama päivä taas päästäkseen mukaan päiväkoti arkeen. Toivo on sosiaalinen jonka kanssa muut lapset tykkäävät leikkiä. Kuitenkaan Toivo ei välttämättä tarvitse itselleen kaveria vaan tykkää leikkiä itsekseen. Isoin "haaste" on Toivon levottomuus, kuitenkaan ei vielä ole niin paha että haittaisi hirveästi. Löytäessään mieleistä tekemistä Toivo jaksaa siihenkin keskittyä esim palapeli, kunhan ei ole liian helppo eikä kuitenkaan liian vaikea. Paljon on poika kehittynyt vuodessa, joten nyt otetaan rauhallisesti tukitoimien kanssa ja katsotaan mitä ajan kanssa tapahtuu. Toivolla on menossa myös kova minä itse vaihe, mutta samaan aikaan esitää varsinkin minulle olevansa ihan osaamaton. Mikä näkyy eism pukeutumis tilanteissa. Ja äitihän auttaa, äitin pientä poikaa. Välillä havahdun että hei, poika täyttää kesällä 5 ja minä hyysään kuin kolmi vuotiasta. Oikeutan sillä verukkeella, että on perheemme viimeinen lapsi joten voin hyysätä nyt vielä kun saan.

Toivon syömiset ovat pysyneet samanlaisina ja iltaisin menee vielä ravintolisää letkuun ihan varmuudeksi. Näin ei tarvitse meidän vanhempien stressata jos poika ei ole päivän aikana syönytkään kunnolla. Lääkkeet menevät myös vielä peggiin. Ei olla edes mietitty suun kautta ottamisen harjoittelua. Jospa lääkkeet vähenisivät niin ehkäpä sitten. Pian on menty vuosi isolla lääke arsenaalilla.

Toivon sydän jakselee hyvin, maksa on edelleen suurentunut ja odotankin mielenkiinnolla keväällä olevaa katetrointi tutkimusta. Josko siellä selviäisi syy sille miksi verenkierto ei toimi moitteettomasti. Sitä tuo maksan suuruus meinaan kertoo. Toivo kuitenkin jaksaa hyvin, touhuaa ulkona reippaana, hyppii ja pomppii sisällä. Tai mistäpä tiedän voisiko pojan jaksaminen olla vieläkin parempaa. Sille tavallaan itse sokeutuu ja on vain tyytyväinen tämän hetkiseen.

Talviurheilusta Toivo ei niin piitää, luistimilla ei jaksa kauaakaan olla. Osaltaa myös varmasti turhautuu, koska ei pysy pystyssä. Josko ikä tekisi tehtävänsä ja tuokin rupeaisi vuoden-kahden päästä sujumaan. Hiihtoa ollaan vähän kokelitu ja lyhyitä hetkiä Toivo jaksaa olla siitä kiinnostunut. Lumessa riekkuminen ja keinuminen on paljon kivempaa.

Eipä meille sen kummempaa, tylsää normaalia arkea. Siis sitä parasta mitä voi toivoa.