Iloisia kontrolli kuulumisia

Maanantai aamusta käytiin sydänkontrollissa. Pituutta ja painoa tullut hyvin. Lääkäri oli sitä mieltä, että koska ruoka pikkuhiljaa ruvennut maistumaan ei ehkä tarvittaisi puheterapeutin avustusta. Peg-letku vaihdetaan kuitenkin kesällä Helsingissä nappiin, koska melkein kaikki ruoka sinne menee kuitenkin. Ultran jälkeen tulivatkin sitten ne kaikista parhaimmat uutiset. Toivon sydän voi niin hyvin, että voidaan ruveta lopettelemaan kaikki lääkkeet. 6viikon päästä meidän pitäis olla lääkkeettömiä. Seuraava ultrakin on vasta 3kk päästä. Mä kysyin kardiologilta, että onko nyt ihan tosissaan, mutta kyllä se vaan oli. En olis uskonut lääkkettömän päivän koittavan vielä aikoihin. Nyt uskallan alkaa miettimään 1-vuotis syntymäpäiviäkin, me ihan oikeesti selvittiin tänne asti. Hymy on äidillä korvasta korvaan ja Toivo sai varmaan sata suukkoa, kun on ollut niin reipas. Kehkovaltimoidenhaaroihin kuitenkin näkyvyys oli taas kerran huono ja hemoglobiini vähän koholla. Kuukauden päästä olis verikokeet ja saturaatio kontrolli joilla varmistetaan ettei ole muodostamassa mitään ahtaumaa sinne haaroihin.

Toivo oppi nousemaan istumaan viikonloppuna ja sängynpohjaakin oli sitten laskettava astetta alemmas, nyt ei olla enää mitään vauvoja. Taputtaa tai kehua pitää joka kerran kun nousee istumaan. Katselee niin kauan ylpeänä ympärilleen, että huomasihan joku nyt varmasti. Hassu. Toivon tyylikin on aivan verrattoman notkea sillä nousee oikeastaan vatsamakuulta suoraan ylös, ei sivu kautta. Jalat on ihan meganotkeat pystyisipä itse samaan.