Voi kuinka pitkä aika viime kirjoituksesta onkaan! Lapset ovat pitäneet äidin kiireisenä ja äiti on yrittänyt mennä ajoissa nukkumaan. Arki on ollut juuri niin ihanan tylsää ja tavallista ettei ole ollut suurta syytä kirjoittaa. Aika ihanaa. Tietysti olemme käyneet puheterapeutilla ja suunnitelleet Toivon päiväkodin aloitusta kuntousohjaajan kanssa. Joo, Toivo menee kesän lopulla päiväkotiin, äitiä vähän hirvittää!
Tämä on ollut varsinaisen tylsä talvi. Aluksi satoi vettä ja pihalla oli kuraista. Sinnikkäästi vedettiin kurahaalareita päälle. Sitten vihdoin tuli lunta ja samalla mega pakkaset. Eihän siellä tarjennut kukaan olla. Nyt vihdoin kun vähän pakkaset helpotti ovat lapset räkäisiä. Ulkoilu on jäänyt vähemmälle siis. Pulkkamäkeen Toivo ei ole uskaltautunut. Istuu nököttää pulkan tai rattikelkan kyydissä. Mäkeä menee kierimällä alas kyllä.
Toivo on itsepäinen riiviö joka saa kiukkukohtauksen kun häntä kielletään tai kun asiat eivät onnistu. Vauhtia ja kekseliäisyyttä ei puutu. On mm. Leikannut isosiskon hiuksia! Toivo tykkää olla apuna kodin askareissa ja haluaa usein tiskata tai pyyhkiä pöytää.
Siskon kanssa lempi leikit ovat piilosta ja tuoleista rakennettu juna. Toivo tykkää myös leikata saksilla paperista silppua, maalata vesiväreillä ja muovailla.
Kirjoja luetaan jonkin verran ja palapelejä ei tehdä ollenkaan. Joulupukki toi Toivolle moottorisahan ja se kädessä mennään monta kertaa päivässä, tietysti suojalasit päässä. Junarataa Toivo tykkää myös koota ja hetken malttaa ajella junilla. Muskarissa käymme kerran viikossa.
Pottailu sujuu hienosti. Kotona ollaan kokonaan ilman ja vahinko ei juurikaan tapahdu. Kylään ja kauppaan olen vaipan laittanut, koitetaan jättää se kokonaan pois sitten kesemmällä. Toivo nukkuu yöt aika levottomasti. Aamuyöllä haluaa meidän sänkyyn. Aamulla herää 6.30- 7.30, ihan liian aikaisin minusta. Yritettiin jättää päiväunia pois mutta silti herätys oli samoihin aikoihin. Seurauksella että poika oli illalla tosi kiukkuinen. Nyt taas päiväunet ovat osa päivää. Toivo ei sinne mieluusti kyllä enää mene.
No sitten se polttava puheen aihe, syöminen. Ei oikeastaan mitään muutosta. Sormin tykkää syödä ja maistelee hienosti. Suurin osa mitä suuhun laittaa myös menee alas. Nykyään käyttää myös hampaita ja tykkää mitä enemmän saa pureskella. Siskon syntymäpäivillä kävi salaa keittiössä kyllä syömässä kakkua.
Ensi viikolla meillä on sydän kontrolli. Ortopedille ei vielä ole tullut aikaa. Puheterapeutti on sanonut ääneen epäilevänsä Toivolla olevan verbaalinen dyspraxia (miten ikinä kirjoitetaankaan). Kirjoittelen ensi viikolla sydänkontrollin kuulumisia.
Ps. Laittelen loppuun kuvia, kun en puhelimella osaa laittaa tuonne tekstin väliin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti