Toivon touhuja

Viime kirjoituksesta on jo aikaa, varsinkin sellaisesta mikä koskisi Toivoa. Nyt näyttää siltä, että on taas aika herätellä blogia. Ensi viikon tiistaina olisi TCPC leikkauksen aika. Nyt Toivo on vielä terve, toivotaan että pysyykin.

Toivo aloitti elokuussa päiväkodin ja on viihtynyt siellä mainiosti. Aamuisin kyllä ponnekkaasti ilmoittaa ettei halua mennä, mutta kun menen hakemaan päiväkodista ei haluisi lähteä kotiinkaan. Leikkii paljon isompien lasten kanssa, varsinkin poikien. Tukiviittomat olivat/ovat päiväkodissa käytössä. Toivo löysikin puheen lahjan lokakuussa eikä suostu enään viittomaan. Kuin nappia olisi painettu ja siitä asti puhetta on riittänyt. Pitkiä 6 sanan lauseita tulee helposti. Kirjaimia puheesta vielä uupuu ja varmasti pääsemme niitä vielä puheterapiaan harjoittelemaan. Nyt on ollut pitkä tauko puheterapiasta. Hienosti kuitenkin korjaa sanoja ja hakee oikeaa muotoa.

Jaksaminen on ollut päiväkodissa pääsääntöisesti terveiden lasten tasolla. Nyt kun on pakkasta niin ulkoilu on tullut raskaaksi ja puuskuttaa kovasti. Helpolla pitää syliin ja sisälle ulkoilussa. Kotonakin vauhtia riittää vielä päiväkotipäivän jälkeen.

Syöminen ei ole suuresti edistynyt. Toivo pyytää ruokaa ja sanoo että on nälkä. Kuitenkaan ei kauheasti syö. Kurkku on ehdoton lemppari. Peruna ja leipä eivät uppoa. Riisit ja pastatuotteet kyllä. Kastikkeista syö liemen, ei lihoja. Ruokajuomana on vesi, maitoa ei halua edes maistaa. Mausteista tykkää ja haluaa usein kasan maustetta lautasella mitä sitten sormenpäällä syö. Aamupuuro ei maistu, kiisseli ja hillo kyllä. Karkeista ei välitä, sipsejä ja poppareita kyllä syö. Aika valikoivaa syöminen siis on. Koostumus vaikutta paljon. Ruoassa pitää olla rakennetta, joka rouskuu hampaissa.

Toivo tykkää rakentaa legoilla, vasinkin pikkulegot ovat kova juttu. Myös erilaiset ninjat ja supersankarit kiinnostavat vihollisineen. Kotia tykkää leikkiä siskon kanssa, sekä painia ja kiusata. Usein kantaa reppua tai kassia, johon pakannut mitä erilaisempia tavaroita.

Edelleen on hyvin avoi ja rohkea poika. Vieraille juttelee ujostelematta esim. eilen nuohooja kanssa esitellessään lelujansa. Uusiin tilanteisiinkin menee suunapäänä. Ensi viikon leikkausreissuakin odottaa innolla. Saas nähdä kuinka käy avoimuuden tuon reissun jälkeen.

Kyselyikä on parhaimmillaan ja kaikesta pitää kysyä mikä toi on? Mitä se tekee? Mitenkä, miksi, miksi??? Näillä sanoilla alkaa puolet lauseista päivästä. Toinen suosikki on kato. Kaikkea pitäisi katsoa; Toivon temppuja, legopalikkaa, naapurin autoa vaikka mitä :)