lauantai 3. syyskuuta 2011

Ruokailua


Täällä opetellaan edelleen syömään ja varmaan vielä pitkään. Toivo on nyt laiskistunut urakalla eikä ottaisi enää edes koko pulloa suuhun. Ensi viikolla on keuhkokuva jossa katsotaan onko cylysnestettä enää, jos ei niin päästään siirtyyn tavalliseen maitoon. Monet on ihmetellyt miten Toivo sitten maidon saa. Maito menee siis nenämahaletkuun avotippaletkulla sen jälkeen kun on kokeiltu pullosta syömistä. Itse pitää säädellä sopiva nopeus, yleensä maito menee noin puolessatunnissa. Kas näin, yläkuvassa tippaletku pulloineen ja alemmassa tuo lila mötikkä Toivon pään yläpuolella yhdisttynä nenämahaletkuun.



Kun maidot on mennyt huuhdellaan nenämahaletkusta maito vedellä mahaan asti ja pestään vielä tuo tippaletku systeemi. Edelleen syödään 3 tunnin välein 70 ml kerrallaan. Yöllä laitan maidon suoraan letkuun enkä herätä Toivoa, saa poika kerätä voimia taas seuraavaan päivään. Joinain öinä Toivo herää itse ja silloin vaihdetaan vaippa ja kokeillaan pullosta syödäkkin. 

Tänään kaivoin raskausaikana ostamani kestovaipat esiin ja alettiin käyttään niitä nyt päivisin. Yöksi laitan vielä kaupanvaipan, tuota pissaa kun tulee kiitettävästi nesteenpoistolääkkeiden ansiosta. 


Lääkkeitä menee 4kertaa vuorokaudessa, ensimmäisen kerran kello kahdeksan aamulla ja viimisen kerran yöllä kahdeltatoista. Ne saa onneksi kätevästi laitettua nenämahaletkuun. Yleensä valvon tuohon puoleenyöhön ja alan sitten vasta nukkumaan, tuntuu turhalta mennä yhdeltätoista nukkumaan vain tunniksi, olisi vain vaikeempi herätä. Aamulla herään yleensä seitsemältä koululaista herättelemään ellei tytöt ole jo herännyt, mun ihanat aamuvirkut lapseni. Aamupäivällä valmistelen vuorokauden verran maitoa ja siivoilen koitetaan myös ehtiä ulos, mutta mihin ihmeeseen aamun tunnit aina kuluvat. Välillä harjoitellaan Toivon kanssa pään kääntämistä ja sen tuomista keskilinjaan, sekä mahallaan oloa.


Ei kommentteja: