Eilen oli kuumeilua ja kuume sahas ees taas lääkkeen vaikutuksen mukaan. Nukkua Toivo ei pystynyt kunnolla, levotonta unta pienissä pätkissä. Toinen antibiootti aloitettiin varmuuden vuoksi rinnalle ja tahdistinpiuhat poistettiin sydämestä. Toivo saturoi nyt sellaisen 80-86, eli paljon paremmin kuin ennen leikkausta.
Tänään olikin aamulla vastassa virekä poika vaikka yö olikin ollut levoton. Tulehdusarvot laskussa ja kyllä näkyi voinnissa. Toivo jaksoi leikkiä pitkän aikaa ja jopa naurua saatiin kuulla. Päivällä päästiin jopa leikkihuoneeseen keuhkokuvan jälkeen. Ei tosin ehditty olemaan kauaa, kun piti mennä ultrattavaksi. Unta vastaaan taistelu on kova ja päikkärit kestivät alle tunnin. Illalla olikin väsynyt poika ja väkisin pidettiin hereillä jotta nukahtaisi sitten yöunille. Syötiin siten maissinaksuja ja voileipäkeksiä illalla.
Talolla odotti kaamea yllätys. Mona saapui tänään siskoni kanssa ja oli juuri oksentanut ennen kuin tulin. Ei kauaakaan kun porukka oli pakattu autoon kohti kotia ettei vaan ehdi tartuttamaan minua. Mea lähti myös mukaan koska oli viettänyt päivän siskon kanssa. Pikkuneiti ei vissiin edes ymmärtänyt mitä tapahtui kun niin reippaana lähti. Itsellä teki pahaa kun ei voinut edes halata kipeää tyttöä.
2 kommenttia:
Oi, täällä on tapahtunut paljon ja pian! Sinulle halaus, runsaasti isoja asioita menossa! Kunpa saisitte mennä pian kotiin terveenä!
t. Jenni
Toivottavasti ilkeä masupöpö pysyy poissa! Tsemppiä ja jaksuja Toivolle ja koko perheelle!
Lähetä kommentti