Päärettiin vielä odottaa.
Illan ja yön aikana Toivon hengitys meni ähkiväksi ja asento kertoi äidille, että oikea puoli vaivasi. Aamulla menimme taas keuhkokuvaan ja lääkärit päättivät laittaa uuden pleuradreenin. Nestettä ri vieläkään ollut kertynyt, mutta ilma haluttiin pois. Alkoi taas pitkä odotus ja lopulta puoli kolmelta Toivo lähti saliin. Selvästi poikaa jännitti, mutta ei itkenyt kuitenkaan. Pitkin päivää asiasta puhuttiin ja lupasin ettei satu ollenkaan. Onneksi Toivolla oli jo kanyyli niin ei tarvitse pistää.
Toivo on muutenkin ollut todella reipas. Antaa tehdä kaikki tutkimukset helposti ja mm keuhkokuvassa kääntyy itse toisinpäin. Muutama askel on jo otettu ja toipuminen on mennyt eteenpäin. Naurua piisasi viikonloppuna kun siskot viihdyttivät Toivoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti