Tässä blogissa käsittelen omia ajatuksia ja kerron kuinka matkamme etenee lapsemme sairastaessa vakavaa sydänvikaa.
tiistai 22. toukokuuta 2012
Pieni pyyntö
Niin moni asia on hienosti täällä meillä. En voi olla kuin kiitollinen mahtaville kirurgeille, kardiologeille ja hoitajille jotta Toivo saa elää. Jotain pientä kuitenkin on meilläkin pielessä. Vanhempien ei anneta olla lastensa luona kun hätä on suuri. Toivohan oli pieni teholla ollessaan, eikä muusta tiennyt. Mutta veisinkö sinne vaikka nelivuotiaan Mean itkemään äitin perään tuntematta hirveää syyllisyyttä, hätää ja tuskaa lapsen puolesta? Aiheesta on kirjoitetu blogikirjoitus leijonaemojen blogiin, voitte käydä lukemassa sen täältä. Asian tiimoilta on myös perustettu adressi. Toivon että moni kävisi sinne nimensä laittamassa. Jospa joskus olisi toisin vaikka uudessa lastensairaalassa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Käyty lukemassa ja laittamassa nimi adressiin
Lähetä kommentti