tiistai 1. marraskuuta 2011

Nenämahaletku

Toivo kiskaisi letkun nyt komesti itse ekaa kertaa pois ja ihan unissaan. Toivo ollut flunsassa ja hengitys rohissut, mutta kun letku lähti ei rohinoita enää kuulunut. Sitten ne kyllä taas alkoi kun letku laitettiin takaisin. Käytiin sitten aamu kylvyssä, kun kerrankin sai naaman pestyä kunnolla teippien liimoista pois. Aamun lääkkeetkin meni komeasti suoraan suuhun, mutta syömisestä ei tullut kyllä yhtään mitään. Muutenkin Toivo syönyt huonommin kuin normaalisti flunssan aikana, eikä mulla siis suuria odotuksia ollutkaan. Uusi letku laitettiin takas paikalleen ja ihan itsekseni onnistuin. Vähän jännitti kuinka sujuu, kun kukaan ei oo pitämässä käsistä tai antamassa teippejä, mutta kyllä se vaan sinne taas meni. Kunhan muistaa ite pysyä rauhallisena, eikä rupea hätiköimään vaikka toinen huutaakin hulluna. Kääräsin Toivon liinan sisään ja kun alkoi huutamaan niin Mea tomerana neuvoi vieressä, ettei Toivo halua olla siinä vaan se pitää ottaa siitä HETI pois. Ihania kun pitävät toisen puolia. Innostuin sitten ottamaan kuvia taas urakalla kun ei ollut teipit koristamassa naamaa.





Neuvolassa käytiin viime viikolla ekaa kertaa ja täti totesi Toivon kielijänteen olevan kireä. Nyt sitten selvitellään tarviiko se leikata vai ei. Kireä kielijännehän vaikuttaa syömiseen ja joskus myöhemmin sitten puheeseen. Kardiologi oli vähän sitä mieltä ettei tarvitsisi leikata, nykyään kuulemma harvoin leikataan, mutta mennään ensi viikolla näyttämään sitä puheterapeutille. Jos se leikataan niin sekin tehdään nykyään nukutuksessa ja Toivo nukutetaan vain Helsingissä, joten toivotaan että jos tarvitsee, että saisivat leikattua samalla kun on katetrointi. Painoa oli tullut ihan mukavasti yhteensä nyt 4600g, pituutta olikin sitten vähemmän kuin viimeksi. Hassua kuinka voi olla niin mittaaja kohtaista tuo tulos. Ravitsemusterapeutin kanssa päätettiin pitää maitomäärä samana, mutta lisättiin jauheenmäärää jotta saisi kuitenkin enrgiaa tarpeeksi. Päivän annosta pienennettiin ja yön lisättiin, jotta tulisi kunnollinen näläntunne. Ei kyllä tunnu vaikuttavan muuten kuin huutaa enemmän pullolla. Tulee itselle sellainen olo, että teen jotain väärin ja sitten vaan hermostun ja sit Toivokin hermostuu enemmän, oikea oravanpyörä koko tilanne nykyään.





1 kommentti:

hb kirjoitti...

Tarinanne koskettaa syvästi tätä Äitiä.
Sattumalta tänne eksyin, itkien luin läpi koko yhteisen taipaleenne.
Sydän jäi täyteen Toivoa.
Uskomattoman vahva pieni mies ja perhe, kaikkea hyvää teille.